© Rakennustaiteen Seura 2017
Rakennustaiteen Seura on valtakunnallinen yleishyödyllinen yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea ja edistää rakennustaidetta ja siihen liittyvää ympäristökulttuuria. Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tukemalla rakennustaiteeseen liittyvää tutkimusta, valistusta, arkistointia sekä julkaisu- ja näyttelytoimintaa. Seura osallistuu rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaan ympäristön kehittämiseen ja suojeluun muun muassa tekemällä niitä koskevia aloitteita ja kannanottoja, antamalla lausuntoja sekä järjestämällä seminaareja ja ekskursioita. Seuran perinteisiin toimintamuotoihin kuuluvat myös oma julkaisutoiminta, arkkitehtihaastattelut ja Erik Kråkström -puurakennuspalkinnon jakaminen. Seura on Tieteellisten seurain valtuuskunnan jäsen.
Rakennustaiteen Seuran perustaminen vuonna 1955 liittyy kiinteästi Suomen rakennustaiteen museon (nyk. Arkkitehtuurimuseo) syntyvaiheisiin. Yhdistys pantiin alulle seuraavana vuonna perustettua museosäätiötä silmällä pitäen: säätiön edustajistoon haluttiin arkkitehtikunnan ja julkisten laitosten edustajien lisäksi arkkitehtuurin harrastajia. Museosäätiön edustajistoon kuuluu tänäkin päivänä Rakennustaiteen Seuran nimeämä edustaja. Seura on lisäksi yhdessä museon ja Suomen Arkkitehtiliiton kanssa perustanut Alvar Aalto -mitalin vuonna 1967 ja vastaa edelleen yhtenä taustayhteisönä sen jakamisesta.
Näiltä sivuilta löydät tietoa seuran toiminnasta ja ajankohtaisista tapahtumista. Voit myös tutustua tarkemmin seuran julkaisuihin, arkkitehtihaastatteluprojektiin ja puurakennuspalkintoon sekä lukea tuoreimpia jäsentiedotteita.
Seuran postiosoite:
Rakennustaiteen Seura ry
Kasarmikatu 24
00130 Helsinki
Voit halutessasi ottaa yhteyttä myös alla olevalla lomakkeella.
Arkkit. Susanne Backas
FM Hanna Hannus
Tutkija Kaarin Kurri
Arkkit. Mikko Mälkki
Arkkit. Markku Norvasuo
HuK Joona Rantasalo
Arkkit. Kristo Vesikansa
HuK Mira Virtanen, sihteeri
Erik Sjöholm, taloudenhoitaja
1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Rakennustaiteen Seura – Samfundet för Byggnadskonst, ja sen kotipaikka on Helsinki.
2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea ja edistää rakennustaidetta ja siihen liittyvää ympäristökulttuuria. Seura on yleishyödyllinen yhdistys.
Tarkoitustaan yhdistys toteuttaa tukemalla rakennustaiteen tutkimus-, valistus-, arkistointi, julkaisu- ja näyttelytoimintaa sekä osallistumalla rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaan ympäristön kehittämiseen ja suojeluun tekemällä niitä koskevia aloitteita, järjestämällä keskusteluja ja antamalla lausuntoja sekä vastaavilla muilla tavoilla. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä. Yhdistys ylläpitää ja edistää toiminta-alansa kansainvälisiä suhteita.
Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia, avustuksia, testamentteja yms. Yhdistys voi perustaa rahastoja ja omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta.
3 § Jäsenet
Yhdistyksen vuosi- tai ainaisjäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä luonnollinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Jäsenanomukset hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Yhdistyksen kokous voi johtokunnan yksimielisestä esityksestä kutsua yhdistyksen kirjeenvaihtaja- tai kunniajäseneksi yhdistyksen tarkoitusperiä erittäin huomattavalla tavalla edistäneen henkilön, jolloin hyväksymiseen vaaditaan 4/5 ääntenenemmistö.
4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Johtokunta voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
5 § Liittymis- ja jäsenmaksu
Vuosijäsen suorittaa yhdistykseen liittyessään liittymismaksun sekä kultakin vuodelta vuotuisen jäsenmaksun. Ainais- ja kannattajajäsenet sitä vastoin suorittavat kertakaikkisen jäsenmaksun. Kunnia- ja kirjeenvaihtajajäsenet ovat vapaat liittymis- ja vuosimaksuista ja 40 vuotta vuosijäseninä olleet vuosimaksusta. Maksujen suuruudesta päättää syyskokous.
6 § Paikallisosastot
Yhdistyksen jäsenet voivat muodostaa rekisteröimättömiä paikallisosastoja toimimaan yhdistyksen tavoitteiden toteuttamiseksi.
7 § Johtokunta
Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta. Sen tehtävänä on yhdistyksen päätösten toimeenpaneminen sekä muutoinkin yhdistyksen toiminnan järjestäminen yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti. Johtokunta myös vahvistaa alaistensa toimikuntien ja paikallisosastojen johtosäännön.
Johtokuntaan kuuluvat syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, jota kutsutaan yhdistyksen puheenjohtajaksi, sekä vähintään seitsemän ja enintään yksitoista muuta jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja valitaan vuodeksi ja johtokunnan muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet johtokunnan jäsenistä sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
8 § Toimihenkilöt
Johtokunta voi yhdistyksen talousarvion puitteissa palkata 7 §:ssä mainittuja yhdistykselle tarpeellisia toimihenkilöitä.
9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä yhdistyksen sihteerin tai taloudenhoitajan kanssa. Yhdistyksen juoksevien asioiden hoitamista varten johtokunta voi antaa 8 §:ssä tarkoitetulle toimihenkilölle oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen.
10 § Tilikausi ja toiminnantarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta johtokunnalle.
11 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous marras-joulukuussa johtokunnan määräämänä päivänä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun johtokunta katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä johtokunnalta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty jollekin johtokunnan jäsenelle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella vuosi-, ainais-, kirjeenvaihtaja- ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattajajäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
12 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Jäsenet kutsutaan kokouksiin kullekin jäsenelle lähetettävällä kirjeellä, joka on annettava postin toimitettavaksi viimeistään 14 päivää ennen kokousta. Mikäli kokouksessa halutaan päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta taikka yhdistyksen purkamisesta, kutsuun on, jotta se olisi laillinen, liitettävä ehdotus, jonka pohjalta sääntömuutos käsitellään taikka syy, miksi yhdistys halutaan purkaa sekä ehdotus yhdistyksen omaisuuden käyttämisestä.
13 § Varsinaiset kokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan lausunto
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio sekä sen yhteydessä sääntöjen 5 §:ssä mainittujen maksujen suuruudet, samoin kuin yhdistyksen toimihenkilöille suoritettavat palkkiot.
6. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja sekä uudet jäsenet erovuorossa olevien tilalle
7. Valitaan yksi toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja tulevaa tilikautta varten
8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Syyskokouksessa jokainen läsnä oleva jäsen on ennen vaalitoimitusta oikeutettu asettamaan ehdokkaita kysymyksessä oleviin luottamustoimiin.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti johtokunnalle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
14 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Näiden sääntöjen muuttamiseen tai yhdistyksen purkamiseen vaaditaan, että päätös tehdään kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista toisen tulee olla varsinainen kokous, ja että kummassakin kokouksessa muutos- tai purkamisehdotusta kannattaa vähintään 3/4 annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen varallisuus Suomen arkkitehtuurimuseolle tai käytetään yhdistyksen jälkimmäisen purkamiskokouksen määräämällä tavalla muuhun yhdistyksen päämääriä edistävään tarkoitukseen. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
2000–2009
Jäsentiedote 4/2009
Jäsentiedote 2/2009
Jäsentiedote 1/2009
Jäsentiedote 4/2008
Common Heritage. The multicultural heritage of Vyborg and its preservation
Netta Böök (toim.)
2015, Rakennustaiteen Seura & ICOMOS Suomen osasto
Viipurissa alkuvuonna 2014 järjestetyn kansainvälisen seminaarin esitelmät on nyt julkaistu englannin- ja venäjänkielisenä laitoksena. Kirjaa voi lukea sähköisessä muodossa ICOMOS Suomen osaston sivuilla, ja painettuna sitä myy esimerkiksi Tiedekirja.
The town of Vyborg, located in Russia, has a rich and internationally valuable shared European architectural and archaeological heritage. In 2014, an international conference was held to discuss its multicultural values, to assess its state of protection and future prospects as well as to explore the possibilities of international co-operation. The publication includes the presentations given by Russian and international experts on heritage, restoration and urban planning issues and the road map with guidelines for the protection and maintenance of the cultural heritage of Vyborg.
Maalle! Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas
Hanna Galtat, Riitta Tornivaara-Ruikka
2012, Rakennustaiteen Seura
Helsingin ympäristön rakennuskulttuuria on tutkittu pitkään. Kunnalliset ja maakunnalliset museot, museovirasto ja kaupunkisuunnitteluviranomaiset ja monet tutkijat ovat tehneet perusteellista työtä. Nyt nämä tiedot on yhtenäistetty ja koottu yksiin kansiin.
Rakennuskulttuuria on tarkasteltu tiheästi rakennettujen kaupunkiympäristöjen ulkopuolella. Olemme keskittyneet maaseudun vanhoihin, arvokkaisiin ja mielenkiintoisiin kohteisiin. Viisikymmentä vuotta nuorempia kohteita ei yleensä ole mukana. Alue käsittää puoliympyrän, jonka säde on runsaat 50 km Helsingin keskustasta mitattuna.
Rakennuskulttuuriin kuuluu tässä kaikki se mitä ihminen on muokannut maaseutumaisemassa. Muinaismuistot, vanhat tiet, meriväylät ja viljelymaisemat kuuluvat rakennuskulttuuriin yhtä hyvin kuin kylät, kartanot, talonpoikaistalot ja torpat. Olemme käsitelleet kesähuviloita ja urheilumajoja yhtä hyvin kuin teollisuuden ja kaupan ympäristöjä ja julkisten laitosten alueita. Puistot ja puutarhat ovat mukana ensisijaisesti rakennusten ympäristöinä. Tältä osin inventoinnit eivät ole vielä aivan täydellisiä. Kohteita on kaikkiaan 2000 kpl kahdeksassatoista kunnassa ulkosaaristosta kansallispuiston syviin metsiin asti.
Lue opas sähköisenä versiona tästä linkistä!
Kämpistä Finlaysonin pikkupalatsiin – Puoli vuosisataa rakennussuojelua. Hallintohistoriallinen dokumentti ja muistelma
Pirkko Metsäranta
2010, Rakennustaiteen Seura
Polkuja Pietilän maastoon / Hikes into Pietilä terrain
Taiteentutkija 4
Aino Niskanen, Sirkkaliisa Jetsonen & Tommi Lindh (toim.)
2007, Rakennustaiteen Seura & Taidehistorian seura
Lue kirja suomenkielisenä sähköisenä versiona tästä!
Vuojoki. Kartanon restaurointi
Simo Freese, Johanna Nurminen (toim.)
2006, Rakennustaiteen Seura
Nils Erik Wickberg 90 10.9.1999
Mikael Sundman (päätoim.)
1999, Rakennustaiteen Seura
Elokuva ja arkkitehtuuri
Mikael Sundman (päätoim.)
1996, Rakennustaiteen Seura
Varjele Modernia! Modernin arkkitehtuurin ominaispiirteiden säilyttämisen puolesta rakennuksia korjattaessa
Yrjö Suonto
1995, Rakennustaiteen Seura
Alvar Aallon suunnittelemassa, upeasti restauroidussa kaupunginkirjastossa järjestettyyn yleisöosuuteen osallistui satakunta henkeä, joista noin 20 suomalaisia. Mukana oli myös Pietarin alueen ja Viipurin hallinnon edustajia. Asiantuntijatyöpajoissa valmisteltiin tiekarttaa Viipurin rakennussuojelun kehittämiselle ja rahoittamiselle, vanhojen rakennusten kunnostukselle sekä kansainväliselle suojeluyhteistyölle. Osallistujatahojen hyväksymä tiekartta julkistetaan nyt Suomessa ja Venäjällä ja se sisältää suosituksia kiireellisiksi toimiksi, pitkän tähtäyksen tavoitteiksi sekä yhteistyölle.
Tiekartta Viipurin rakennussuojelua varten (pdf, englanniksi)
Vetoomus
Helsingin Eteläsatama on yksi Suomen kansallismaisemista ja Katajanokanlaituri on osa sitä.
Katajanokanlaituri 2:n hotellihankkeen kaavoitus on käynnissä. Esitetyistä luonnoksista on nähtävissä, että rakennus on paikalle sopimaton. Sen muoto on voimakkaassa kontrastissa ympäristön rauhallisiin, rantalaiturin perustalta porrastuviin rakennusrintamiin nähden.
Allekirjoittaneet esittävät, että Katajanokanlaituri 2:n kaavoitus nykyisessä muodossaan pysäytetään. Suunnittelun tavoitteeksi on asetettava perinteisen kaupunkikuvan eheyttävä täydentäminen.
Juha Leiviskä
arkkitehti, akateemikko
Pia Aaltonen
Eteläiset kaupunginosat ry:n puheenjohtaja
Marianne Aav
johtaja, Designmuseo
Gunnel Adlercreutz
arkkitehti, hc professori
Severi Blomstedt
johtaja, Suomen rakennustaiteen museo
Kaisa Broner-Bauer
arkkitehtuurin historian professori, Oulun yliopisto
Anna Brunow
arkkitehti, valtion rakennustaidetoimikunnan puheenjohtaja
Pia Bäcklund,
FT, Yhdyskuntasuunnittelun seuran puheenjohtaja
Trevor Harris
kaupunkisuunnittelun professori, Teknillinen korkeakoulu
Harri Hautajärvi
Arkkitehti-lehden päätoimittaja
Mikko Heikkinen
arkkitehti, taiteilijaprofessori 2003-2008
Vilhelm Helander
arkkitehtuurin historian emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Helka-Liisa Hentilä,
yhdyskuntasuunnittelun professori, Oulun yliopisto
Maunu Häyrynen
maisemantutkimuksen professori, Turun yliopisto
Risto Iivonen
Rakennustaiteen seuran puheenjohtaja
Reijo Jallinoja
rakennussuunnittelun emeritusprofessori, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Maija Kairamo
arkkitehti SAFA, TKL
Matti Klinge
historian emeritusprofessori, Helsingin yliopisto
Veli-Heikki Klemetti
Kruununhaan asukasyhdistyksen puheenjohtaja
Jouni Koiso-Kanttila
rakennussuunnittelun professori, Oulun yliopisto
Markku Komonen
julkisten rakennusten suunnittelun professori, Teknillinen korkeakoulu
Jaakko Laapotti
asuntosuunnittelun emeritusprofessori
Kimmo Lapintie
yhdyskuntasuunnittelun professori, Teknillinen korkeakoulu
Osmo Lappo
julkisten rakennusten suunnittelun emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Henrik Lilius
valtionarkeologi, professori
Staffan Lodenius
yhdyskuntasuunnittelun professori, Tampereen teknillinen yliopisto
Bengt Lundsten
rakennusopin emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Rainer Mahlamäki
nykyarkkitehtuurin professori, Oulun yliopisto
Suomen arkkitehtiliiton puheenjohtaja
Jorma Mukala
Arkkitehti-lehden päätoimittaja 2009-
Matti K. Mäkinen
nykyarkkitehtuurin emeritusprofessori, Oulun yliopisto
Jorma Mänty
asemakaavaopin emeritusprofessori, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Riitta Nikula
taidehistorian emeritaprofessori, Helsingin yliopisto
Aino Niskanen
arkkitehtuurin historian professori, Teknillinen korkeakoulu
Simo Paavilainen
arkkitehtuurin professori
Arkkitehtuurin laitoksen johtaja, Teknillinen korkeakoulu
Terttu Pakarinen,
yhdyskuntasuunnittelun professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tuula Palaste-Eerola
Katajanokkaseura ry:n puheenjohtaja
Juhani Pallasmaa
arkkitehtuurin emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Tapio Periäinen,
Suomen Taideteollisuusyhdistyksen / Design Forumin toimitusjohtaja 1975-1994
Maija Rautamäki
maisema-arkkitehtuurin professori, Teknillinen korkeakoulu
Mona Schalin
Puutarhataiteen seuran puheenjohtaja; vieraileva professori, NORDMAK Arkitektskolen Aarhus
Matti Seppänen
rakennussuunnittelun emeritusprofessori, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tuomo Siitonen
asuntosuunnittelun professori 1993-2006, Teknillinen korkeakoulu
Tom Simons
maisema-arkkitehtuurin emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Jyrki Sinkkilä
maisema-arkkitehtuurin professori, Teknillinen korkeakoulu
Jan Söderlund
rakennusopin emeritusprofessori, Teknillinen korkeakoulu
Tore Tallqvist
arkkitehtuurin historian ja teorian professori, Tampereen teknillinen korkeakoulu
Jyrki Tasa
nykyarkkitehtuurin professori, Oulun yliopisto
Tor-Ulf Weck
rakennetekniikan professori, Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos
Eeva Maija Viljo
Taidehistorian emeritaprofessori
Rakennustaiteen Seura on haastatellut vuodesta 1967 alkaen keskeisiä arkkitehteja Suomessa. Haastatteluja on tähän mennessä tehty 84 kappaletta, ja niihin on pyritty tavoittamaan kunkin ajanjakson merkittävimpiä arkkitehtuurivaikuttajia. Näkyvimpien suunnittelijoiden lisäksi on haastateltu virkamies- ja opettaja-arkkitehteja. Haastatteluja tehdään edelleen, ja viime vuosina on Taiteen edistämiskeskuksen myöntämien avustusten turvin voitu myös litteroida vanhoja haastatteluja ja uudelleenorganisoida haastattelutoimintaa.
Arkkitehtihaastattelut ovat merkittäviä sekä ammattikunnan omakuvan että myöhemmän arkkitehtuurin tutkimuksen kannalta, kun itse tekijät eivät enää ole tavoitettavissa. Haastatteluilla myös tehdään suomalaista arkkitehtuuria tutuksi suurelle yleisölle ja tuodaan esiin suunnittelijoiden henkilöt ja ajatusmaailmat. Arkkitehtikunnalle haastattelut ovat mahdollisuus oman työn taustoista kertomiselle. Kanava on tärkeä erityisesti niille arkkitehdeille, jotka eivät itse juuri julkaise tai esittele töitään julkisuudessa, sillä suunnitteluprosessit sekä ajattelu niiden taustalla saattavat dokumentoitua heikosti muuten kuin itse suunnitelmissa ja niiden toteutuksissa. Joillekin haastattelu voi olla jopa tapa tehdä taiteellinen testamentti.
Kaikki haastattelut ovat yleisön saatavilla Arkkitehtuurimuseon kirjastossa sekä äänitteinä että suurimmaksi osaksi myös kirjallisessa muodossa. Seura on julkaissut Tapani Virkkalan toimittamana koottuna niteenä Aulis Blomstedtin, Märta Blomstedtin, Hilmer Brommelsin, Birger Brunilan, Hilding Ekelundin, Otto-Iivari Meurmanin, Esko Suhosen, Martti Välikankaan ja Martta ja Ragnar Ypyän haastattelut vuonna 1982 (2., korjattu painos 1986).
Haastattelumateriaalista antaa lisätietoja seuran sihteeri, sihteeri(at)rakennustaiteenseura.fi.
Rakennustaiteen Seuran arkkitehtihaastattelut:
Palkinto myönnetään henkilölle tai työryhmälle, joka on paneutunut erityisesti perinteiseen puurakentamiseen. Täten se eroaa Puuinfon vuosittain jakamasta Puupalkinnosta, joka ammentaa koko puurakentamisen ajankohtaisesta kentästä ja osoittaa usein palkinnon puurakentamisen innovaatioille.
Puurakennuspalkinto on myönnetty viidesti, ensimmäisen kerran vuonna 2001:
2017 Hirsiyritys Hongoksen perustaja Hannes Hyvönen
Käsinveiston ja hirsirakentamisen edistäminen
Kuva: Tommi Taipale
Kuva: Tommi Taipale
2013 Arkkitehti Markku Mattila
Dokumentointi- ja opetustyö perinteisen puurakentamisen alalla
Markku Mattila: Pien-Toijalan savusauna, Ristiina (2002)
2009 Arkkitehti Ulla Rahola & insinööri Juhani Pentinmikko
Tyrvään Pyhän Olavin kirkon ja Porvoon tuomiokirkon jälleenrakentaminen
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Kuva: Kimmo Räisänen
Porvoon tuomiokirkko. Kuva: Juhani Pentinmikko
2002 Kärsämäen paanukirkon rakentamishanke
Kirkon tiedotuskeskuksen tiedote palkinnon jakamisesta 23.10.2002
2001 FM Alfred Kolehmainen
Dokumentointi-, tutkimus- ja julkaisutyö suomalaisen kansanrakentamisen alalla
Dosentti Teppo Korhosen puhe palkinnon luovutustilaisuudessa 25.9.2001
• jäsen 25 €
• opiskelijajäsen 10 €
• kannattajajäsen 200 €
• ainaisjäsen 400 €
seuran tilille DANSKE BANK FI60 8000 1600 2515 58. Merkitse kohtaan ”viesti” nimesi ja osoitteesi. Jäsenmaksu on voimassa kalenterivuoden loppuun.
Suosittelemme lisäksi liittymistä Seuran sähköpostilistalle, jotta pysyisit ajan tasalla tapahtumien ja muiden asioiden suhteen. Lähetäthän siis jäsenmaksun maksettuasi viestiä sihteerille, sihteeri(at)rakennustaiteenseura.fi, niin hän lisää sinut listalle. Sihteeriltä saat halutessasi myös lisätietoja kaikissa seuran jäseneksi liittymistä koskevissa asioissa.
